Aivokäyttöliittymä – voiko älylaitetta ohjata ajatuksen voimalla? Miten ihminen ja tekoälyjärjestelmä saadaan keskustelemaan?

Tiedeykkönen

Tietokoneen käyttöliittymän ohjaaminen näppäimistön ja hiiren tai älykännykässä kosketusnäytön avulla on perin tuttu asia. Mutta miten ihmisen kognitiivinen järjestelmä saadaan keskustelemaan tekoälyjärjestelmän avulla? Kun koehenkilö näkee esimerkiksi kuvan toisesta ihmisestä, niin hän reagoi aivovasteellaan tähän informaatioon. Ihmisen ajatus kuvasta välittyy oppivalle neuroverkolle, ja parhaimmillaan tekoälysysteemi antaa palautteen kyseisen aivovasteen perusteella. Voiko luova neuroverkko lukea ajatuksiamme? Kun eri aivoalueiden toiminnoista opitaan lisää, niin voisiko pelkän aivotoiminnan mittauksen perusteella päätellä ihmisen ajatuksista? Ajatustenluku on osin harhaanjohtava käsite – eihän kone pysty eläytymään ihmisen mieleen. Se voi tehdä jotain ennustuksia siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu joidenkin vaihtoehtojen perusteella. Akatemiatutkia Tuukka Ruotsalo Helsingin yliopistosta kertoo aivokäyttöliittymätutkimuksesta ja yliopistonlehtori Petri Paavilainen valottaa lisää aivojen ominaisuuksia, varsinkin tietoisuutta ja vapaata tahtoa. Toimittaja Teija Peltoniemi. Kuva: Koehenkilön aivovastetta mitataan aivosähkökäyrän avulla samanaikaisesti, kun hän katsoo kuvia ihmisistä tietokoneen ruudulta. Järjestelmän taustalla toimii oppiva neuroverkko. (Tietojenkäsittelytieteen osasto, Helsingin yliopisto)