Tiede ציבורי
[search 0]
עוד

Download the App!

show episodes
 
Kertomuksia maailmankaikkeuden ääristä ihmiskehon syövereihin. Toimittajina Pirjo Koskinen, Leena Mattila, Teija Peltoniemi ja Riikka Suikkari. Ohjelmaa avustavat tiedetoimittajat Mari Heikkilä, Sisko Loikkanen ja Jari Mäkinen. Yle Radio 1 tiistaisin ja perjantaisin klo 12.10. Tuottajana Maija Kaipainen.
 
Keskustelemme vieraidemme kanssa työelämän murroksesta ja sen uusimmista ilmiöistä – ja kutsumme sinut mukaan vallankumoukseen inhimillisemmän työelämän puolesta. Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa: - Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast - Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia - Linkedin: www.linkedin.com/company/594337 - Instagram: @filosofian_akatemia - Twitter: @filosofianakate
 
Mitä Suomi tekee Marsissa? Kuka vei Einsteinin aivot? Miten romanialaisesta ruhtinaasta tuli vampyyri? Yle Kioskin tiedetoimittaja Henry Tikkanen kaivaa esiin tieteen unohdetut sankarit, omituiset kuolemat ja uskomattomat sattumukset. Tiedetrippi-podcastissa kuulet dramaattisista tapahtumista tunnettujen asioiden taustalla. Sarja yhdistää uudella tavalla kuunnelmaa ja tiedejournalismia.
 
Roope Leppänen (@robujohnson) ja Miko Kukkonen puhuvat siitä mitä on olla tietämättä. Podcastissa puhumme laajalta alalta aiheista kuten onnellisuudesta, työstä ja välillä sitten leffastudioiden logoista. Vieraat tulevat kertomaan miten he ovat keksineet mitä elämällään tehdä. Yhteydenotot: eimetiedeta@gmail.com
 
Loading …
show series
 
Ihmisen kehitys ei suinkaan pysähtynyt siihen, kun homo sapiens laji kehittyi noin 300 000 vuotta sitten. Evoluutio jatkuu. Luonnonvalinnan periaatteiden mukaisesti ne yksilöt, jotka parhaiten sopeutuvat tiettyyn ympäristöön, selviytyvät ja saavat muita enemmän jälkeläisiä. Piirteet, jotka liittyvät parempaan selviytymiseen, yleistyvät väestössä.Ih…
 
Ihmislajin kehittyminen esitetään monissa kuvissa prosessina, jossa kumaraisesta apinaihmisestä päästään vaihe vaiheelta pystyssä kulkevaan nykyihmiseen. Todellisuudessa evoluutio ei ollut näin suoraviivaista. Ihminen alkoi kehittyä 6-8 miljoonaa vuotta sitten. Ajan myötä syntyi laaja joukko erilaisia apinaihmisiä ja alkeellisia ihmislajeja, jotka …
 
Hiroshiman ja Nagasakin pommitukset vuonna 1945 järkyttivät koko maailman ja paljastivat, että Yhdysvalloissa ydinenergia oli varsin nopeasti onnistuttu valjastamaan pommien tuhovoimaksi. Atomipommien rakentaminen käynnistyi presidentti Franklin D. Rooseveltin toimesta salaisessa Manhattan-projektissa. Kenraali Leslie Grovesin johtamassa hankkeessa…
 
Lise Meitner ja Otto Hahn pommittivat uraania neutroneilla Berliinissä Keisari Wilhelm -instituutin kemian laboratoriossa, kunnes ratkaisevassa työn vaiheessa Meitner joutui juutalaisena pakenemaan natsi-Saksasta. Joululomalla vuonna 1938 hän sisarenpoikansa kanssa tutkaili Hahnin lähettämiä tuloksia ja oivalsi, että Berliinissä tehdyissä kokeissa …
 
3500 vuotta sitten Egyptissä syntyi tyttövauva, josta oli tuleva maan ensimmäinen ja ehkä ainoa naisfaarao. Hatshepsutin naiseus oli ongelma, ja niinpä taiteessa hänet kuvattiin tekoparralla varustettuna. Faarao Hatshepsut on juuri nyt ajankohtainen, sillä hänen muumionsa oli yksi niistä 22, jotka keväällä siirrettiin Kairon läpi kulkeneessa paraat…
 
Amazonian sademetsää tuhotaan edelleen metsäteollisuuden kitaan ja rikkaiden suurmaanomistajien karjan laitumiksi. Ja joet myrkytetään kaivosten jätevesillä. Laittomia hakkuita ja metsän hävitystä jatketaan vaikka nyt jo nähdään, että sademetsän kutistuminen vähentää alueen sademääriä. Sademetsään raivatut jättilaitumet kuivuvat savanniksi ja vesip…
 
Kun meillä Suomessa vietetään marraskuun alussa harrasta pyhäinpäivää, samaan aikaan Meksikossa riehaannutaan. Kuolleiden päivä vetää sinne vuosittain sankoin joukoin myös turisteja ihmettelemään ja ihastelemaan latinalaista menoa. Meksikossa kuolemaa ei siivota pois näkyvistä, vaan päinvastoin, kuoleman symboliikka tuodaan keskelle elämää. Meksiko…
 
Eräs lähihistorian suurimmista tulivuoripurkauksista tapahtui Ranskalle kuuluvalla Martiniquen saarella Karibialla. Tulivuori purkaantui räjähtäen 8. toukokuuta 1902. Purkauksen tuho suuntautui saaren silloiseen pääkaupunkiin Saint-Pierreen, joka kärventyi hetkessä kuuman kaasun iskiessä siihen hurjalla nopeudella. Yli 30 000 ihmistä kuoli ja kaikk…
 
Moni meistä on saattanut ihmetellä, kuinka kala- ja lintuparvet liikkuvat tai muurahaisjoukko toimii yhteistoiminnassa. ”Samat periaatteet on havaittavissa jalkapallopelissä”, sanoo Palloliiton tutkimus- ja kehityspäällikkö Ville-Pekka Inkilä. Jalkapallojoukkueen pelaajat pyrkivät pitämään tietyn etäisyyden toisiinsa, ja heillä on selkeä yhteinen t…
 
”Yli 1500 miljoona vuotta vanhojen laaksojen löytyminen on onnellisten sattumien summa”, sanoo geologi Niko Putkinen Geologian tutkimuskeskuksesta. Hän oli käynnistämässä Etelä-Pohjanmaalla Kurikassa pohjavesiprojektia kymmenen vuotta sitten, ja kokeneena geologina hän ajatteli sen etenevän tavanomaisesti. Toisin kävi. Porausten yhteydessä maan uum…
 
Mikä on kusipäisyyden tieteellinen määritelmä? Miksi kusipäistä keskusteleminen on ajankohtaista työelämässä juuri nyt? Tässä jaksossa keskustelu kulkee hankalista työntekijöistä ja omahyväisistä pomoista aina “hyvien tyyppien” rekrytointiin ja tiimin muodostamiseen. Luvassa on nopeatempoista tutkijoiden välistä dialogia, kun Tapani Riekin vieraaks…
 
Voisiko kaikki romahtaa? Väestöräjähdys on jo vuosikymmeniä ollut vääjämättömän tuntuinen tulevaisuuden uhka, josta YK, ympäristöjärjestöt ja populaarikulttuuri ovat meitä varoittaneet. Siksi on yllättävää, että tilastot eivät tue käsitystä edessä häämöttävästä väestöräjähdyksestä. Päinvastoin näyttää siltä, että väestö kääntyy pian historiallisell…
 
Suomessa on pidetty kotieläimiä yli 4000 vuoden ajan, mutta nyt osa maatiaisroduistamme on lähes kuolemassa sukupuuttoon. Lapinlehmä, kainuunharmas-lammas ja pohjolan tummamehiläinen on luokiteltu uhanalaisiksi. Myös muiden lehmärotujemme, kotimaisten koirarotujen, maatiaiskanojen, suomenvuohen ja suomenhevosen elinvoimaisuus on uhattuna.Maatiaisel…
 
Tiedeykkösen tutkimusmatka elämän edellytysten ja astrobiologian pariin jatkuu. Nyt katse käännetään eksoplaneettoihin, eli muita tähtiä kuin omaa Aurinkoamme kiertäviin planeettoihin. Helsingin yliopistossa nykyisin eksoplaneettoja metsästävä tähtitieteilijä Mikko Tuomi on vakuuttunut siitä, että avaruudessa on elämää muuallakin kuin maapallolla. …
 
Loading …

מדריך עזר מהיר

זכויות יוצרים 2021 | מפת אתר | מדיניות פרטיות | תנאי השירות
Google login Twitter login Classic login